Etsi ja löydä -kirja on täällä

Lapsena etsin etsi ja löydä -kirjoista tuntikausia. Pidin eniten torista ja maatilasta. Joka selailulla löytää jotain uutta.

Nyt tällaisesta kirjasta voi etsiä itsensä, tai mummon, tai oman koiran, jostain monen muun ihmisen seasta.

30. lokakuuta lähtien on ollut etsi ja löydä -kirja. Hahmot luodaan niin kuin kuvakirjassakin. Se voi olla oma lapsi, perhe, ystävät, mutta myös keksitty olento tai pehmolelu. Sitten valitaan paikat, ja jokaisella aukeamalla hahmot ovat piilossa jossain.

Hahmoille voi ladata valokuvia, paikoille myös. Esimerkiksi läheiseltä leikkipuistolta tai edellisen loman lomamökiltä. Sitten kirjasta etsii oman lomansa uudestaan, ja koko perhe on mukana. Mielestäni se on todella kaunis lahja, ja kaikilla pöydässä on hauskaa, pienillä yhtä lailla kuin ukilla.

Aliarvioin, kuinka vaikeaa se on. Kuvakirjassa hahmo näkyy yleensä isona. Etsi ja löydä -kirjassa hän on pieni, piilossa monen muun ihmisen seassa, ja hänen pitää silti näyttää samalta jokaisella aukeamalla.

Lisäksi on piilottaminen. Kuvatekoäly ei aina maalaa hahmoa täsmälleen siihen kohtaan, johon sen haluaa. Mutta kun kirjassa painaa kohtaa ”Näytä, missä ukki on”, haluaa nähdä juuri ukin. Vietin sen parissa monta iltaa.

Lisäksi tällainen aukeama on painatuksessa valtava. Se tarvitsee moninkertaisen määrän kuvapisteitä tavalliseen kirjan sivuun verrattuna, jotta myös reunojen pienet hahmot ovat teräviä. Se vie paljon laskenta-aikaa. Koko etsi ja löydä -kirjan maalaaminen kestää siksi selvästi kauemmin kuin kuvakirjan, ja jokainen sivu tarkistetaan vielä sen jälkeen.

Valmis en vielä ole. Hahmojen pitäisi muistuttaa valokuvaa vielä enemmän, ja yhdelle sivulle pitäisi mahtua enemmän hahmoja. Ensimmäisen etsi ja löydä -kirjan mukana tuli heti myös ensimmäinen toive: yksi perhe halusi, että kaikki löytyvät joka sivulta. Se onnistuu nykyään.

Suurimman osan teen iltaisin, kun poikani nukkuu, usein myöhään yöhön. Silloin katson aukeamia ja etsin itse.